Ihanaa on kyllä joskus nauttia muiden tekemästä ruuasta! Sattui niin että tänä viikonloppuna sain maistella useampia erilaisia lihapullia kun lähdettiin Janin kanssa reissuun Turun ja Huittisten suunnalle. Siskoni on tosi hyvä ruuanlaittaja, ja perjantai-iltana saimme nautiskella kreikkalaistyylisestä ateriasta, josta käytämme siskon kanssa nimitystä “komponenttiateria” koska se koostuu monenlaisista pienistä ja suurista jutuista. Laitoimme pöytään mintulla maustettuja lihapullia, tzatzikia, jättipapuja tomaattikastikkeessa, munakoiso-tomaatti-mozzarellapaistosta, vihersalaattia ja fetaa sekä oliiviöljyä ja sitruunaa mausteeksi. Aperitiivinä oli Ouzoa (haistoin ja vieläpä maistoin, vaikka se onkin aika sokerista) ja ruokajuomana punaviiniä. Kaikki ruoka oli valtavan hyvää, ja varsinkin munakoisopaistosta muistelen lämmöllä! Sitä pitää tehdä lähiaikoina omassakin keittiössä. Myös ne jättipavut ovat mahtava tuote, niitä löytyy hyvinvarustetuista ruokakaupoista (jopa Lidlistä) ja niitä voi lämmittää esimerkiksi pelkän fetasalaatin lisäksi. Ne maistuivat myös kaikkiruokaiselle puolitoistavuotiaalle siskontytölle joka tilasi niitä aina vain lisää. (“Papu-papu-papu!”) Jälkeenpäin jatkoimme illan istumista kuohuviinin ja hyvien juustojen parissa, tarjolla oli brie-juustoa, sinihomejuustoa ja manchegoa sekä viinirypäleitä: nam!
Toinen mukava ruokailuhetki oli Janin äidin luona seuraavana päivänä kun tarjolla oli keitetyillä kananmunilla ja tuoreella punaisella paprikalla täytettyjä jauhelihapötkylöitä, jotka emäntä oli varta vasten tehnyt ilman korppujauhoja. Sekä koostumus että maku olivat erinomaiset, ja lisukkeena tarjottiin vihersalaattia jossa oli fetaa, kidneypapuja ja oliiveja ynnä vihanneksia. Sekin oli hyvää, samoin kuin jälkiruokana tarjottu mansikka-mustikka-rahka. Kyllä kannattaa kyläillä, pitäisi harrastaa sitä useammin! Varsinkin kun saatiin vielä meniäisiksi pakastemarjoja monta rasiallista.
Ainoa pieni pettymys ruokailuasioissa viikonloppuna oli ravintolalounas Turun Frank Benelli’s – ravintolassa. Listalla oli erikseen kolmekin “Low carb”-vaihtoehtoa, mikä oli tietysti hyvä juttu, koska monissakaan ravintoloissa ei moisesta vielä erikseen ilmoiteta, ja annokset pitää tavallisesti muokata itselle sopiviksi. Otin “Low carb”-annoksen, johon kuului puolikas grillattu broileri, kasvispaistosta, vihersalaattia, sitruunavinegrettiä ja BBQ-kastiketta. Tilatessani suhtauduin viimeksi mainittuun jo hieman epäillen, yleensä kun tuollaiset kastikkeet ovat aika sokerisia. Ajattelin kuitenkin, että koska ruuan erikseen mainostettiin olevan vähähiilihydraattinen, se varmaankin sitä myös olisi. Ensi maistamalla kuitenkin kävi selväksi että kastike ei juuri poikennut tavallisesta ketsupista – eli oli siis tosi imelää. Muuten ruoka oli oikein hyvää, mutta jotain makua eli kastiketta se olisi kaivannut, BBQ-soosi kun jäi nyt kyllä syömättä (onneksi se sentään oli annoksesta erillään pienessä kupissa eikä suoraan kanan päälle lorotettuna). Mitenkähän keittiössä on päässyt tämmöinen moka käymään? Jätin palautelappusen, toivottavasti meni ylemmälle taholle asti. Asiakashan tässä nyt hyvässä uskossa tilaa vähähiilarista, mutta saakin lautaselleen sokerikastiketta. No, en jäänyt mokomaa murehtimaan. Vähähiilihydraattinen ruokavalio on kai sen verran uusi juttu vielä ravintolamaailmassa, että väärinymmärryksiä varmaan löytyy muualtakin. Söin samassa ravintolassa joskus aikaisemmin erään toisen “Low carb” -aterian, lohta ja bearninkastiketta, eikä siinä kyllä ollut moitteen sijaa.
Reissusta on aina mukavaa myös palata omaan keittiöön, jääkaappi vain ammotti tietenkin tyhjyyttään. Aamiaista sentään saatiin ja K-extrasta löytyi tarvittavat aineet broileri-vihannesvokkiin, jota alan kyllä nyt valmistamaan.
Broilerivokki:
- 430 g (Pirkka) maustamattomia broilerin fileesuikaleita
- 1 sipuli
- 3 porkkanaa
- 1/2 punainen paprika
- 2 valkosipulinkynttä
- 1 punainen chili
- 1 tlk viipaloituja bambunversoja
- 1/2 -1 pussia pakasteparsakaalia
- 1/2 pussia pitkiä vihreitä pakastepapuja
- 2-3 tl punaista currytahnaa
- 1 1/2 tl inkivääritahnaa
- 1/2 tl kurkumaa
- 1/2 tl kuminan siemeniä
- 1/2 tl kuivattua chilirouhetta
- 1 tl jauhettua korianteria
- sitruunamehua suoraan lohkosta
- suolaa, pippuria
Kuori porkkanat ja leikkaa ne tikkumaisiksi suikaleiksi. Suikaloi paprika ja sipuli. Murskaa valkosipuli ja hienonna chili (poista ensin siemenet). Ota parsakaalia ja papuja jo huoneenlämpöön lautaselle odottamaan. Myös broilerinsuikaleet on hyvä ottaa huoneenlämpöön vähän ennen paistamista. Valuta ja huuhtele kylmällä vedellä bambunversot.
Kuumenna öljyä, kuminan siemeniä ja chilirouhetta wokissa tai isossa paistokasarissa. Kun on kuumaa, lisää sipulisilppu ja hämmennä esim. kahdella puisella lastalla. Lisää hetken päästä porkkanasuikaleet ja jatka sekoittelemista. Lisää paprikat, chilisilppu ja valkosipuli ja sekoittele, pidä lämpö kuumana. Lisää pakasteparsakaali, inkivääritahna ja kuumenna sekoittaen.
Kuumenna toisella paistinpannulla öljyä ja ruskista siinä broilerinsuikaleet. Kypsymisen loppuvaiheessa lisää currytahna ja sekoita hyvin.
Lisää vihannespannuun vielä pavut ja bambunversot ja kuumenna huolella, varo polttamasta pohjaan. Kun pavutkin ovat kuumentuneet ja broilerisuikaleet ovat kypsiä, yhdistä liha vihanneksiin. Tarkista suolan määrä ja rouhi päälle mustapippuria. Mausteeksi voi tiristää vielä sitruunanlohkosta mehua annoksen päälle.