Tein tällaista tässä tällä viikolla lounaaksi kun olin edellisellä viikolla ostanut lounasaikaan 300 g pakkauksen broilerinfileesuikaleita ja laittanut silloin puolet pakastimeen. Otin sunnuntai-iltana pakastetut fileesuikaleet jääkaappiin sulamaan ja säppäsin niistä vokin maanantaina lounaaksi. Kasviksiksi tähän käyvät epäilemättä melkein mitkä tahansa mitä kaapissa on, minulla sattui olemaan kesäkurpitsaa, viherpapuja ja porkkanaa sekä sipulia. Tomaattipyreestä ja mausteista tein sitten tahnan, jolla maustoin koko jutun. Tähän voi käyttää hyvin pakastevihanneksia, ja myös esimerkiksi bambunversoja tai herkkusieniä. Tämä on nyt sitten ihan improvisoitu eikä ole peräisin mistään kirjasta, niin että jos kokeilette tätä niin kommentoikaa oliko se mistään kotoisin. Minusta tuli ainakin ihan hyvää.
- 150 g maustamattomia broilerinfileesuikaleita
- kupillinen pitkiä vihreitä pakastepapuja
- 1/2 kesäkurpitsa
- 2-3 porkkanaa
- 1 sipuli
- 2 cm pala tuoretta inkivääriä
- 2 valkosipulinkynttä
- 2 rkl tomaattipyreetä
- 1 tl korianterijauhetta
- 1 tl kurkumaa
- suolaa
- 2 rkl sitruunamehua
- 1 rkl vettä
- 1/2 tl jeeran siemeniä
- 1/2 tl (tai vähemmän) kuivattua chilirouhetta
Paloittele sipuli ja muut kasvikset wok-suikaleiksi tai ota pakastevihanneksia huoneenlämpöön. Raasta tai hienonna inkivääriä ja valkosipulia ja sekoita ne pienessä kulhossa tomaattisoseen, korianterin, kurkuman, suolan, sitruunamehun ja vesitilkan kanssa. Kuumenna wokissa tai paistokasarissa öljyä ja jeeransiemeniä sekä chilirouhetta. Kun öljy on kunnolla kuumaa, lisää sipuli ja kääntele kunnes se on pehmennyt. Lisää porkkanasuikaleet ja kääntele jälleen vähän aikaa. Lisää maustetahna ja sekoita se hyvin sipuliin ja porkkanaan. Lisää tarvittaessa hieman vettä jos näyttää palavan kiinni. Paista broilerinsuikaleet toisella paistinpannulla ja lisää niihin hieman suolaa ja kurkumaa. Lisää kesäkurpitsaviipaleet vihannespannuun ja vokkaa kunnes ne ovat kypsähköjä mutta vielä rapsakoita. Lisää lopuksi hieman sulaneet pakastepavut. Paista vielä kunnes pavutkin ovat kuumia, ja lisää ruskistetut broilerinsuikaleet. Sekoita ja tarkista suolan määrä.
Kasviksien wokkaamisessa perussääntö on se, että aloitetaan sipulista (se ei minusta jotenkin pehmene kunnolla jos ei se saa olla ensin yksinään öljyssä) ja lisätään sitten kasvikset kypsymisjärjestyksessä – esim. porkkana on kovempaa kuin paprika tai kesäkurpista, joten sitä laitetaan ensin. Pakastevihannekset ovat esikypsennettyjä, joten niitä ei tarvitse vokata kauaa elleivät ne ole ihan jäisiä. Kasviksia ei myöskään kannata laittaa kerralla liikaa ettei paistos pääse jäähtymään ja vokkaaminen keskeydy tai ala vetistyä sen sijaan että paistuisi rapsakaksi.
Suunnittelemme miehen kanssa yhdessä yleensä koko viikon ruokalistan sunnuntai-iltana. Siten ainakin meillä ruokaa tulee tehtyä vaihtelevasti: tasapuolisesti liha- broileri- kala- ja kasvisruokia, salaatteja, vokkeja, itämaisia ruokia, keittoja, kotimaisia herkkuja ja niin edelleen. Tästä on myös se etu että kauppalistan voi sitten kirjoittaa useammalle päivälle etukäteen eikä ruokakaupassa tarvitse käydä niin montaa kertaa viikossa (olen järkeillyt, että mitä harvemmin kaupassa käy, sitä vähemmän tulee tehneeksi heräteostoksia). Olen yrittänyt nykyään laajentaa kokkailua enemmän myös kasvisruuan suuntaan, niin että viikossa on 1-2 kasvisruokapäivää. Kasvisruokani sisältävät tosin usein maitotuotteita, eli vegaaniruuista ei ole kysymys. Kasvisruoka on myös tietenkin usein aika edullista, ja ekologiseksikin valinnaksi sitä sanotaan. Esimerkiksi ravintoloissa kasvisruuan ongelmana on kuitenkin usein korkea hiilihydraattipitoisuus. Haluankin pitää omissa kasvisruuissani kiinni oikeasta makroravinnekoostumuksesta eli proteiinien, rasvan ja hiilihydraattien suhteesta. Palkokasvit ovat perinteisesti kasvissyöjien proteiinin lähde. Minä käytin tällä kertaa kikherneitä. Ne ovat kertakaikkiaan hyviä! Olisin laittanut kreikkalaisia jättipapuja tomaattikastikkeessa – se on helppo ruoka kun sitä saa valmiina säilykkeenä – mutta Tampereen Sokoksessa ei tätä tuotetta ollut. Kummallista, koska olen kyllä löytänyt sitä joskus ihan jostain pienestä K-marketistakin. Lidlissäkin niitä oli joskus, mutta taisivat olla kausituote, koska niitä ei ole sen koommin näkynyt. Niiden puutteessa ostin sitten kikherneitä, joita saa säilykehyllyltä valmiiksi keitettynä. Kikherneet valutetaan ja huuhdotaan kylmällä vedellä ennen käyttöä, mutta muuten ne valmistuvat nopeasti. Tämä kikherne-ohje on tosi nopea ja maukas. Söimme sitä munakoiso-tomaatti-mozzarellapaistoksen ja vihersalaatin kanssa, jolloin ateria oli tosi hyvä ja täyttävä. Olettaisin että myös kasvismusaka olisi hyvä aisapari näille kikherneille. Sekä kasvismusakan että munakoisopaistoksen ohje löytyy tästä blogista vanhemmista kirjoituksista. Tämä oli minun mielestäni niin hyvää ja oikeaoppista sekä kasvissyönnin että vähähiilihydraattisen ruokavalion kannalta, että oikein odotan että tulisipa joku kasvissyöjä kylään niin voisin sitten tarjota tätä! Toki tämä maistuu varmasti sekasyöjillekin.
Huuhtele kikherneet kylmällä vedellä ja valuta siivilässä. Silppua valkosipulia ja chiliä (jos käytät tuoretta) sekä persiljaa. Kuullota öljyssä miedolla lämmöllä valkosipulia ja chiliä (myös kuivattu chili kannattaa herätellä öljyssä paistaen). Kun valkosipuli on kuullottunut, lisää pavut ja tarvittaessa tilkkanen lisää oliiviöljyä. Kuumenna kauttaaltaan kohtalaisella lämmöllä, hiljalleen käännellen, ja lisää hetken päästä persiljasilppu. Mausta sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla.
Kuumenna paistinpannulla voita ja oliiviöljyä ja kuullota siinä sipulia ja chiliä. Kuivattua chiliäkin kannattaa herätellä rasvassa freesaten. Hetken päästä lisää munaseos pannulle ja sekoittele sitä reilusti niin että hyytymätöntä osaa valuu reunojen ulkopuolelle ja hyytyminen lähtee hyvin käyntiin. Pienennä lämpöä ja lisää loput täytteet ja mausteet. Anna kypsyä kannen alla kunnes munakas on kokonaan hyytynyt ja juusto on sulanut. Halkaise ja taita munakas annospaloiksi ja nosta lautasille. Tarjoile tuoreiden vihannesten kanssa.
Tällaista mozzarellasalaattia valmistettiin viimeksi lihapullien lisukkeeksi, mutta pienempään nälkään tämä riittää pääruuaksikin. Tähän on nyt räväisty mitä mieleen tulee, mutta tällaista tehtiin tällä kertaa ja kyllähän tuo kauppansa teki. Yhdelle hengelle tämän voi tietenkin rakentaa suoraan lautaselle, vähän pienemmällä määrällä vaan, jolloin tämä on erinomaisen maukas ja nopeatekoinen lounas. Tässä ainekset on ladottu suurehkoon piirakkavuokaan, siihen saa usein mukavamman asetelman kuin syvään kulhoon.