
Tämä on vegaaninen ja vähähiilihydraattinen ruoka, ja sopii helppoutensa ja nopeutensa ansiosta vaikka hätävarailtapalaksi tai lounaaksi. Teimme tätä juuri tässä maaseudun kyläilyreissulta kotiin tullessamme, ja tämä syntyi niistä aineksista joita oli valmiina kaapissa. Ainesosalista on pitkähkö, mutta lopulta pääraaka-aineita ei ole montaa, mausteita on vain useampaa sorttia. Olin ostanut joskus viikolla säilöttyjä kikherneitä, koska niistä on kätevää ja nopeaa valmistaa jotain iltapalaa sitten kun ei mitään muuta keksi ja nälkä sattuu yllättämään. Tällä kertaa löysin kikherneitä Go Green -merkkisenä pahvitetrassa. Onkohan pahvitetra ekologisempi valinta kuin metallitölkki? Tähän uskoen ostin. Muina ainesosina on kukkakaalia, kesäkurpitsaa, sipulia, porkkanaa, valkosipulia, tuoretta chiliä, sekä erinäisiä mausteita. Kukkakaali voi olla myös pakastekukkakaalia, mutta tuoreesta saa rapsakamman koostumuksen. Tällainen intialaishenkinen pöperö tästä syntyi, ja oikeastaan aika hyvänmakuinen. Chilijauheen määrällä voi säädellä tulisuutta, meillä tästä tuli nyt aika tulinen. Suosittelen muillekin kuin kasvissyöjille. Kätevimmin ruoka valmistuu wok-pannussa tai muussa tilavassa paistoastiassa. Tästä riitti annokset kahdelle.
Kikherne-kasviscurry
- 1 tlk tai tetra kypsennettyjä kikherneitä
- 1 sipuli
- 2 valkosipulin kynttä
- 1/3 kesäkurpitsa
- 1 iso porkkana
- n. 2dl kukkakaalin nuppuja
- 1 tuore punainen chili
- 1/3 sitruunan mehu
- 1 1/2 tl inkiväärisosetta
- 1 tl murskattuja korianterin siemeniä
- 1 tl kurkumaa
- 1/2 tl chilijauhetta
- vajaa 1 tl garam masalaa
- suolaa maun mukaan
- öljyä paistamiseen
- (tuoretta korianterisilppua)
Huuhtele kikherneet kylmällä vedellä ja valuta siivilässä. Kuori porkkana ja kuutioi se melko hienoksi. Halkaise kesäkurpitsanpala ja viipaloi. Paloittele kukkakaali pieniksi nupuiksi. Poista chilistä siemet ja viipaloi se. Kuori ja viipaloi sipuli. Hienonna valkosipulia.
Valmista sitruunamehusta, inkiväärisoseesta, murskatuista korianterinsiemenistä, kurkumasta, garam masalasta, suolasta ja chilijauheesta tahna. Kuumenna melko runsaasti öljyä wokissa tai vastaavassa. Kuullota öljyssä sipulia koko ajan käännellen muutaman minuutin ajan, kunnes se pehmenee. Lisää porkkana, kesäkurpitsa ja kukkakaali. Pidä lämpö korkeana ja kääntele n. 5 minuutin ajan, kunnes vihannekset ovat hieman kypsentyneet. Lisää silputtu chili ja valkosipuli ja jatka vihannesten kääntelemistä muutaman minuutin ajan. Lisää sitruunamehu-mausteseos ja sekoittele. Paista sekoitellen kunnes vihannekset näyttävät sopivan kypsiltä – hieman rapsakkuutta saa tietenkin jäädä. Lisää valutetut kikherneet, sekoittele ja kuumenna. Tarkista suolan määrä ja koristele halutessasi tuoreilla korianterinlehdillä.

Tämän viikon erikoinen oli salaatti broilerista ja sinihomejuustosta. Mies toivoi jotain, jossa nämä kaksi ainesosaa yhdistyisivät, ja minä puolestani keksin tällaisen salaatin, jossa on sitten vähän muutakin. Mietin että sinihomejuusto kaipaisi jotain makeahkoa ja raikasta seurakseen, ja alun perin ajattelin käyttää tuoretta aprikoosia, mutta kaupassa muutin mieleni. Aprikooseja sai vain puolen kilon pakkauksissa, joten otinkin sitten cantaloupe-melonia, jota sattui olemaan sopivan pieni ja näpäkkä puolikas lohkaistuna. Meloni ei ollut aivan täydellisen kypsää, mutta se oli oikeastaan vain hyvä, koska en niin välitäkään täyteläisen makeasta. Makua oli ihan sopivasti – ja kuten arvelinkin, hedelmäinen maku sopi oikein hyvin yhteen aurajuuston kanssa. Ei sinänsä kovin yllättävää, sillä onhan sinihomejuusto-hedelmä-yhdistelmä aivan klassikko. Tomaattia laitoin salaattiin myös, mutta totesimme jälkeenpäin että kokonaisuus olisi ehkä toiminut paremmin ilman sitä – siksi tomaatti on ohjeessa nyt suluissa. Ehkä sitten vaikka paprikaa voisi laittaa reilummin. Vihersalaattipohjaan valitsin romainea ja lollo rossoa, ja ne näyttivätkin hauskolta yhdessä kun toinen on sileälehtistä vihreää, ja toinen tummempaa ja kähärää. Saksanpähkinöitä olisin laittanut enemmänkin, mutta nyt kaapista löytyi vain sellaisen pähkinäsekoituksen rippeet, jossa oli vähän muutakin, muun muassa hasselpähkinöitä. Olettaisin että pelkät saksanpähkinät toimisivat tässä parhaiten, ja halutessaan niitä voi myös varovasti paistinpannulla paahtaa, jolloin niistä lähtee enemmän makua ja tuoksua. Erillistä kastiketta en valmistanut, vaan oliiviöljyn lisäksi pirskotin salaatin päälle hieman omenaviinietikkaa. Tässäpä ohje!
Hankalasta nimestään huolimatta tämä ruokalajikaksikko on meillä suosittu sunnuntairuoka. Ei mitään vaikeaa ja ihmeellistä, mutta vaatii vähän aikaa ja näpertämistä. Lopputulos on sitten kertakaikkiaan maukas! Tässä on nyt sitten melko runsaan ratatouille-satsin ohje. Jos satsista jää ylimääräistä, ratatouillea voi lämmittää seuraavana päivänä kattilassa ja syödä lounaaksi vaikka mozzarellapalojen ja paahdettujen pinjansiementen sekä rucola-salaatin kanssa. Ratatouille sopii hyvin vihanneslisäkkeeksi lihalle tai kanalle. Tein tällä kertaa mozzarellalla, aurinkokuivatulla tomaatilla ja basilikalla täytettyjä rullia broilerin fileestä. Rullien tekemiseen sopivat oikein hyvin sellaiset maustamattomat ohuet leikkeet, joita voi vielä vaikka muovipussissa taputella nyrkillä litteämmäksi. Myös sellaiset isommat paksut fileet sopivat, mutta niitä pitää sitten vähän enemmän nuijia että niistä saa sopivan litteitä rullattavaksi. Täytettyjen rullien pinta paistetaan nopeasti voissa tai öljyssä kiinni joka puolelta, ja sitten rullat laitetaan uuniin jossa ne saavat kypsentyä läpikotaisin. Sillä aikaa ratatouillekin valmistuu. Jos haluat tehdä nämä ruokalajit yhtä aikaa, niin kannattaa esivalmistella molemmat ennen kuin aloitat vihannesten paistamisen. Apukokistakin voi olla apua, ainakin meillä tämä onnistui kahden kokin systeemillä.



Broilerirullat


Tämä on ihastuttavan kesäistä ja välimerellistä ruokaa. Tein tätä joskus pari vuotta sitten ensimmäisiä kertoja ja tarjosin sitä hyvälle ystävälleni, joka totesi sen välittömästi lempiruuakseen! Sepäs tuntui kivalta. Tämä on aika sotkuisaa syötävää, kun katkaravut kuumennetaan tomaattikastikkeessa kuorineen, ja ne täytyy sitten syödessä kuoria. Joten jos arvostaa helposti syötävää, nopeasti hotkaistavaa ruokaa niin tätä ei ehkä kannata laittaa… Sen sijaan kiireettömään kesäpäivän myöhäisillalliseen tämä sopii aivan ihanasti. Pitää vain varata pöytään kulho katkarapujen kuoria varten, ja runsaasti servettejä! Katkaravut siis laitetaan tomaattikastikkeen ja fetamurusten kanssa uuniin jossa ne muhivat kuorensa suojassa. Kuorista tulee makua kastikkeeseen, eivätkä ravut sitkisty ollenkaan niin helposti kuin yleensä. Lisäkkeeksi sopii varhaiskaali-porkkanasalaatti, sitruunalohkot ja tzatziki.



Tämä täyttävä ja näyttävä salaattiohje on peräisin siskoltani, tai oikeastaan hänen mieheltään kuulemma, hän oli sen jostain kirjasta kaivellut joskus kauan sitten. Tämä on niin ruokaisa salaatti että kelpaa isompaankin nälkään. Täytteet laitetaan salaattipedille esimerkiksi pyöreälle piirakkavadille sektoreiksi. Kastike on oikein valkosipulinen ja sinappinen. Alkuperäisessä ohjeessa on mm. sinihomejuustoa, ja kun googletin “Cobbin salaatti”, monissa ohjeissa sitä oli tosiaan käytetty, eli ehkä se on olennainen ainesosa sitten… Mutta minä en laittanut. Ei vain tällä kertaa tehnyt mieli niin suolaista ja rasvaista, ja koska tähän ruokaan voi laittaa niin paljon muutakin täyttävää (broileria, pekonia, kananmunaa) niin eipä tuota sinihomejuustoa välttämättä tarvita enää. Tätä keksittiinkin tehdä nyt oikeastaan vain sen vuoksi, että pikinikin jäljiltä jääkaapissa oli melkein puolikas grillattu broileri odottamassa käyttöä. Myös avattu ja melkein tyhjä pekonipaketti piti saada käytettyä. Muutkin ainekset avokadoa lukuunottamatta löytyivät valmiiksi kaapeistani.
Parsahuumassa keksi vielä toisenkin kalaruuan johon tein parsalisäkkeen. Tässä on käytetty merilohifileetä, mutta varmasti jokin muukin kala käy. Itse ajattelin tehdä tätä seuraavaksi kuhafileestä. Lähikaupastani Pyynikintorin Lihasta nimittäin saa Tampereen edullisinta kuhafileetä, tuoretta herkkua suoraan Roineen armaisista aalloista. Lisäkkeeksi valmistin parsaa, mutta arvelin että se ei ehkä yksistään riitä, niin että höyrytin vielä porkkanoita kaveriksi ja maustoin ne yrteillä ja voilla. Tämä kalaohje on helppo ja maukas, ja tähän käytetään sitruunasta sekä kuorta että mehua – tämä saa aikaan jälleen mitä raikkaimman maun. Olen huomannut että pidän yleensäkin ruuissa tietynlaista raikkautta aika tärkeänä asiana. Jotkut juustot ja muut ovat sitten asia erikseen, mutta esimerkiksi tuoreet vihannekset, sitruuna tai lime sekä korianteri ovat juuri näittä “raikkaita” makuja joihin olen kovasti tykästynyt. Korianteria olen ruvennutkin käyttämään muutenkin kuin varsinaisesti itämaisissa ruuissa, ja se sopii minun mielestäni kyllä ihan hyvin! Tämä taitaa olla niitä harvoja ohjeita joihin en laita valkosipulia, mutta muutenhan tämä on taas aika minuntyylinen. Parsakauden mentyä voi tietenkin käyttää lisäkkeenä mitä vain vihreää, esimerkiksi parsakaalia tai viherpapuja. Ohje on kahdelle hengelle.

Jos valmistat lisäkkeeksi parsaa, kannattaa se esivalmistella ennen kuin laittaa kalan uuniin. Parsaa kannattaa varata ainakin yksi nippu (minulla oli puolitoista) kahdelle hengelle. Huuhdo parsat kylmällä vedellä varovasti ja poista niistä puumainen osa taivuttamalla kevyesti molemmista päistä – parsa napsahtaa poikki sopivasta kohdasta. Raaputa varret kevyesti kuorimaveitsellä. Laita kuoritut parsat astiaan kylmään veteen odottamaan. Parsat kannattaa kiehauttaa vasta kun kala on melkein kypsää, koska ne valmistuvat niin nopeasti eivätkä oikein hyvin kestä säilyttämistä keitettyinä. Kiehauta siis vettä leveässä paistokasarissa tai korkeassa parsakattilassa ja mausta vesi suolalla. Laita parsat kiehuvaan veteen ja anna porista muutaman minuutin ajan. Haarukalla voi kokeilla kypsyyttä, 2-3 minuuttia voi riittää. Ota parsat pois vedestä ja valuta pikaisesti esim. talouspaperin päällä. Laita parsat suoraan lautasille tai tarjoiluastiaan ja ripottele niille suolaa ja lisäksi hieman hyvää oliiviöljyä.
Täytetyt munakoisot ovat vähän samaan henkeen maustettuja kuin tästä blogista löytyvät täytetyt paprikat. Munakoison maku ja pehmeämpi koostumus kuitenkin tekevät tästä muuten aika erilaisen. Lisukkeeksi sopii tzatziki ja vihersalaatti. Munakoisot halkaistaan ja paistetaan pehmeiksi uunissa. Sisus koverretaan pois ja sekoitetaan se mm. jauhelihan, tomaatin ja mausteiden kanssa. Tyhjät munakoison kuoret täytetään jauhelihaseoksella ja päälle ripotellaan fetaa. Sitten gratinoidaan uunissa. Ihanan makuista ja täyttävää ruokaa! Kasvisversiokin on täysin mahdollinen – jätetään vain jauheliha pois, jolloin täytteessä on pelkästään sipulia, munakoisoa ja tomaattia mausteiden ja fetan kera. Meillä kävi viimeksi pieni kömmähdys kun unohdin ostaa kaupasta fetaa, niin että kuorruttamiseeen käytettiinkin sitten Isabella-kermajuustoa. Ihan hyvin toimi, mutta en oikeastaan silti suosittele. Siis eihän se ruoka jäänyt sen takia syömättä, mutta fetamuruset ovat ehdottomasti paljon parempia tähän ruokaan. Kermajuusto oli sitäpaitsi tähän ruokaan liian tuhtia. No tässäpä on ohje!

Tähän aikaan vuodesta, kun parsa on ajankohtaista, sitä kannattaa tietenkin ilman muuta käyttää. Menin ruokakauppaan aikeissa tehdä lohisalaattia tavanomaiseen tapaani (se ohje ei ole vielä täällä blogissani) mutta vihannesosastolla söpöilleet parsaniput saivat minut muuttamaan suunnitelmia. Teinkin oikein raikkaan ja keväisen, parsaisen version savulohisaatista, ja maustoin sen tuoreella korianterilla, limellä ja green lemon -oliiviöljyllä. Viimeksi mainittu oli Pariisin tuliaisia, ja nyt jo harmittaa ettei tuota herkkua tullut ostettua yhtä pientä pakkausta enempää, sillä se sopii aivan ihanasti muun muassa maustamaan salaatteja. Tavallinen, laadukas extra virgin – oliiviöljykin sopii, mutta kyllä tuo tuliaisöljy teki hyvän säväyksen! Parsan keittämisestä aina sanotaan että se on kauhean tarkkaa puuhaa ja vaatii sen sellaisen korkean parsakattilan. Varmasti sellainen olisikin hieno ja kätevä, mutta eipä sellaista keittiön kaapistani löytynyt, niin että kiehautin parsat tavallisessa paistokasarissa lappeellaan, ja ihan hyvin onnistuivat. Tosin yllätyin kuinka nopeasti ne valmistuivat, niiden kiehuessa ei siis tosiaan kannata jäädä uneksimaan ja muuta puuhailemaan, sillä parista minuutista on ainoastaan kyse. Ylikypsä parsa on vetistä. Tein salaatin taas suoraan lautasille, koska niin on kätevintä kun tekee yhdelle tai kahdelle. Tässä on ohje nyt kahdelle.