Oikeastaan tästä ruuasta on jo yksi versio täällä blogissani (jauhelihatäytteiset munakoisot), mutta laitan tämän tänne silti, koska tällainen kasvisversio on nyt ehdottomasti ajankohtainen: kauden kotimaiset kasvikset ovat saatavilla! Ensi alkuun täytyy kuitenkin vuodattaa lievää torikateutta. Asioin viikonvaihteessa Turun suurella vanhalla kauppatorilla, jossa toinen toistaan ihanammat myyntikojut pullistelivat salaatteja, yrttejä, vihanneksia, hedelmiä ja marjoja, ja asiakkaita oli vilisemällä. Tampereella torikulttuuri on sanalla sanoen takapajuista Turkuun verrattuna. Otin tänään ihan asiakseni tutkia mitä Laukontorilla on tarjolla – Tammelantori-ekskursion tehnen tällä viikolla myöhemmin. Myyjiä oli Turun toriin verrattuna paljon vähemmän, eikä asiakkaitakaan ollut ruuhkaksi asti. Tori on toki paljon pienempikin kuin Turussa. Valikoima rajoittui tavallisimpiin kauden vihanneksiin ja marjoihin. Ei ollut yrttejä, salaatteja eikä mitään hedelmiä (lukuunottamatta kirsikoita), eikä puhettakaan esimerkiksi kotimaisesta munakoisosta. Laukontorin hinnat olivat myös korkeammat kuin Turun kauppatorilla. Ostin paprikaa, kesäsipulia ja kesäporkkanoita sekä punajuuria, joita ajattelin laittaa borssikeittoon tässä jonain päivänä. Turusta lähtiessäni ostin kassillisen vihanneksia, mm. kukkakaalia, tomaatteja, aromaattista lehtipersiljaa ja sydänsalaattia. Toivottavasti Tampereen torivihannestarjonta ei ainakaan huonone tulevaisuudessa. Turussa torielämällä on tietenkin pitkät perinteet ja tori on oikeastaan koko kaupungin sydän. Tampereella keskustori on sen sijaan kesäisin pyhitetty nakkifakiirille, muikunpaistajille, kaikenlaisille rihkama- ja t-paitamyyjille ja paljon parjatuille kaljateltoille, ja varsinaiset vihannestorit sijaitsevat sivummalla asiakasvirroista. No, pitää nauttia siitä vähästä mitä on tarjolla. Mutta voitteko kuvitella, että kaupassa esimerkiksi kotimaiset paprikat maksavat n. 4,50/kg, ja Turun kauppatorilla ostin erinomaisia yksilöitä 1,50€ kilohintaan?!
No niin, tästä pöyristyksestä itse asiaan. Tein siis kasvistäytteisiä munakoisoja, “Imam bayildi”. Nimi tarkoittaa suomeksi “Imaami pyörtyi”, ja pyörtymisen syystä olen kuullut kahdenlaista versiota. Imaami pyörtyi koska 1) ruoka oli niin valtavan hyvää, tai 2) ruokaan käytettiin niin paljon arvokasta oliiviöljyä. Oli miten oli, ruoka on hyvää, eikä varmaan ainoastaan oliiviöljyn ansiosta. Kesällä monesti kasvisruoka tuntuisi aivan hyvin riittävän, joten minäkin päätin tehdä päivällisen lihaa käyttämättä. Kaikki muut ohjeessa käytetyt vihannekset ovat siis kotimaisia, paitsi munakoiso. Munakoisosta usein sanotaan, että sitä pitäisi “itkettää” ennen ruuaksi valmistusta, ja minäkin olen joskus niin tehnyt. Tämä tarkoittaa siis että halkaistun tai viipaloidun munakoison päälle ripotellaan suolaa ja annetaan olla jonkin aikaa, kunnes nestettä on tihkunut pinnalle, ja pyyhitään sitten talouspaperilla. En muista tarkalleen koska lakkasin tekemästä näin – se tapa vaan jotenkin unohtui. Joku viisas voisi kertoa minulle tuleeko itketetystä munakoisosta ratkaisevan paljon parempaa.
Lehtipersiljassa on aivan mahtava maku! Paljon voimakkaampi ja melko erilainen kuin tavallisessa kähäräisessä persiljassa. Tuoksu on suorastaan alkuvoimainen. Sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos se ei ole vielä repertuaarissa. Lehtipersilja kannattaa lisätä ruokaan ajoissa, koska se antaa makunsa kunnolla vasta kuumennettaessa, toisin kuin esimerkiksi basilika joka lisätään vasta lopuksi etteivät sen eteeriset öljyt ehdi haihtua liiaksi. Juustoa pitää myös ilman muuta tässä ruuassa olla. Mozzarellaa voi laittaa, mutta melkeinpä parhaiten sopii hyvä feta. Minä laitoin Stockmannin herkkuosastolta ostamaani Minerva-fetaa, jonka valmistukseen on käytetty ainoastaan lampaan- ja vuohenmaitoa, ja se oli todella hyvää. Lisäksi tein sydänsalaatista vihersalaatin, jonka maustoin ainoastaan suolalla, pippurilla, omenaviinietikalla ja oliiviöljyllä. Ruokailin tällä kertaa yksin, kun mies on työmatkalla (aika tylsää syödä yksinään, ei ollut ketään kehumassa kuinka hyvää ruoka on!). Pahoittelen myös kuvien tavallista huonompaa laatua, joka johtuu siitä että parempi kamera on miehen mukana reissussa ja jouduin turvautumaan pikku-Canoniin. En ihan jaksanut syödä kerralla tätä koko annosta, eli tämä on – ruokahalusta riippuen – yhdelle tai kahdelle.
Imam bayildi
- 1 melko iso munakoiso
- 1 1/2 oranssia paprikaa
- 1 kesäsipuli varsineen
- 2 tomaattia
- 150 g fetaa
- 2 rkl silputtua lehtipersiljaa
- 1 iso valkosipulinkynsi
- 1 tl jauhettua juustokuminaa eli jeeraa
- 1 tl paprikajauhetta
- 1/4 tl chilijauhetta tai cayennepippuria
- suolaa
- pippuria
- oliiviöljyä
Laita uuni lämpiämään 190 asteeseen. Huuhtele ja halkaise munakoiso pitkittäin ja laita se uunipellille tai -vuokaan leikkauspinta ylöspäin. Valele runsaalla oliiviöljyllä ja laita uuniin. Pilko paprikaa ja silppua sipulia. Halkaise tomaatit ja poista siemenet ja neste. Kuutio tomaatit ja hienonna valkosipulia sekä persiljaa.
Kuumenna paistokasarissa oliiviöljyä ja kuullota siinä sipulia kunnes se on pehmentynyt. Lisää paprikapalat ja valkosipuli ja kuullota muutaman minuutin ajan. Lisää tomaattikuutiot ja juustokumina, paprika, chilijauhe ja rouhi päälle pippuria. Sekoittele ja anna maustua. Lisää lehtipersilja ja pienennä levy hyvin matalalle lämmölle tai sammuta kokonaan, mikäli munakoisot eivät näytä vielä valmiilta.
Kun munakoisot ovat saaneet hieman väriä ja sisus on pehmentynyt, ota ne uunista. Pienennä uunin lämpöä hieman. Koverra munakoisoista sisus: rajaa terävän veitsen kärjellä n. 1/2 cm päästä reunoista ja kaavi esim. lusikalla sisus pois, pidä samalla munakoisoa paikoillaan haarukan avulla. Hienonna munakoison sisukset ja lisää ne paprika-sipuli-tomaattiseokseen. Kuumenna hetken aikaa ja lisää suolaa. Tarkista suolan määrä ennen munakoisojen täyttämistä.
Lusikoi täyte munakoison kuoriin ja murustele päälle fetaa. Gratinoi uunissa n. 15 minuuttia, vähempikin voi riittää. Ota uunista kun feta on saanut hieman väriä. Tarjoile esimerkiksi vihreän salaatin kanssa.
Ohje on peräisin eräästä Valittujen palojen “Vireyttä vihanneksista” -keittokirjasta, joka on joskus tullut lehden kylkiäisenä ehkä mummulle, kulkeutunut sieltä äidille ja edelleen minulle. Valituille paloille siis kiitos tästä – tämä on meillä melko suosittu ohje (tosin varmaan ainoa mitä siitä kirjasta olen kokeillut…) Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty hieman maissitärkkelystä suurustukseen, ja minäkin laitoin sitä teelusikallisen, mutta koska laitoin kookosmaitoa reilummin kuin ohjeessa oli, ei kastike ollut mitään äärettömän paksua. Eipä se kuitenkaan mitään haitannut. Ohjeessa oli myös sokeria, mutta mitä joutavia – en tietenkään sellaista laittanut. Sen sijaan tuumasin, että tähän voisi ensi kerralla laittaa enemmänkin kasviksia, esimerkiksi porkkanaa. Nyt laitoin tähän ainoastaan parsakaalia ja sipulia sekä herkkusieniä. Ruuasta tuli myös aika haalean väristä, sillä broilerin liha, herkkusienet ja kookosmaito ovat kaikki niin mitäänsanomattomia väriltään – vihreää väriä toki tuli parsakaalista ja basilikasilpusta. Tähän varmaan sopisi oikein hyvin sellainen thai-basilika, mutta minä laitoin tavallista. Paistamiseen puolestaan passaa erityisen hyvin kookosöljy, mutta ellei sitä satu olemaan niin muukin ruokaöljy sopii. Aterioinnin päätteeksi sain taas kerran kuulla olevani meidän “vokkimestari”, niin että tulipa taas kaikille aisteille mielihyvää!
Kuumenna öljyä vokissa vai vastaavassa. Kuullota sipulia siinä kunnes se hieman pehmenee. Lisää (esikypsennetty) parsakaali ja vokkaa muutaman minuutin ajan. Lisää viipaloidut herkkusienet ja jatka vokkaamista kunnes parsakaali on hieman kypsynyt. Lisää valkosipuli ja pienennä lämpöä. Lisää tarvittaessa hieman vettä, jos seos meinaa palaa pohjaan mutta ei näytä kypsentyvän.
Savulohisalaattia laitamme aina silloin tällöin, ja sellaisen parsaisen ohjeen olen tänne jo laittanutkin, mutta tässä on tällainen toisenlainen ohje. Tämän voi valmistaa näillä ainesmäärillä kahdelle hengelle suoraan lautasille, tai sitten voi tietenkin tehdä isomman satsin useammalle hengelle tarjoilukulhoon. Tein kastikkeen yhdestä kermaviilipurkillisesta ja sitä jäi hieman yli, niin että sen määrää ei ehkä tarvitse automaattisesti tuplata jos vaikka tekeekin salaattia isomman määrän kuin tässä on.
Yrtti-sitruunamarinoidut broilerinfileet