Joskus tekee mieli jotain erityisen hienoa aamiaista, ja tässä onkin enemmän jo tällaista brunssin henkeä. Tällaisen herkkulautasen valmistimme eräänä kiireettömänä sunnuntaiaamuna parsakauden alun kunniaksi. Valmistamiseen ei ripeäotteiselta mene kauaa, mutta kieltämättä hieman kauemmin kuin tavallisena aamuna. Kuvassa olevalla lautasella on ruskistettua pekonia, paistettu muna, tomaatti-mozzarellasalaattia, paprikasiivuja ja nopeasti kiehautettua parsaa. Lisäksi oli jälkiruuaksi mango-mansikkapirtelöä! Sopivan kypsää tuoretta mangoa on jotenkin vaikeaa ostaa, mutta Prisman pakastealtaasta löytyi sokeroimattomia mangokuutioita, jotka yön yli sulaneina sopivat erinomaisesti pirtelön tekoon yksinään tai esimerkiksi mansikoiden kanssa. Pelkällä mangolla lopputulos on jotenkin “lapsellinen”, siis maistuu vauvanruualle, mutta hyvää on! Mansikkaan yhdistettynä toimii erinomaisesti. Pirtelöön tarvitaan hedelmien ja marjojen lisäksi vain jugurttia (me yhdistämme aina turkkilaista jugurttia ja tavallista A-jugurttia) ja tarvittaessa vähän maitoa. Lisäksi voi laittaa siemeniä, esim. pellavarouhetta ja auringonkukansiemeniä ennen surauttamista.
Tähän aikaan vuodesta tomaattiriippuvuuteni pahenee, mutta onneksi lähikauppias myy aivan erityisen hyviä kotimaisia luomutomaatteja lähes pilkkahintaan. Torikateus iskee päälle varmasti viimeistään seuraavan Turun visiitin aikana, mutta tomaattien osalta ainakin on hyvät oltavat täällä Tampereellakin, ainakin jos sattuu asioimaan Pyynikintorin Lihassa.
Parsan keitto-ohje löytyy arkistosta toukokuulta 2009, sitä en nyt taida tähän uudestaan laittaa, eikä pekonin ja munan paistamiseenkaan mitään ohjetta tarvitse. Mozzarella-tomaattisalaatti syntyy siivuttamalla oikein kypsää tomaattia (yksi iso tomaatti ruokailijaa kohden) ja hyvää mozzarellaa ja latomalla ne vuorotellen riviin. Päälle silputtua tuoretta basilikaa, ripaus sormisuolaa, mustapippuria ja tilkkanen hyvää oliiviöljyä. Tällaista salaattia syömme joskus pieneen nälkään iltapalaksikin.
Tämä Janin kehittelemä herkkuaamiainen ansaitsee nyt tulla esitellyksi. Oikeastaan en periaatteesta pidä mistään mikä vihjaa menetettyihin herkkuihin (kuten pizzaan), mutta tälle ei nyt voi keksiä parempaakaan nimeä, varsinkin kun nimitys “pizzamunakas” on jo meillä täysin vakiintunut. Täytteeksi voi varmaan laittaa muutakin, mutta meillä yleensä täytteenä on kinkkua, salamia, tomaattia ja juustoa sekä mausteena suolaa, pippuria ja oreganoa. Varsinkin oregano tuo mielestäni tähän sellaisen hyvin pizzamaisen tunnelman, ja varmaankin tomaatilla on myös iso osuus tämän assosiaation syntymisessä. Juusto voi olla jotain melko mietoa, esimerkiksi kermajuustoa tai goudaa, mikseipä myös mozzarellaraastetta.
Kuumenna paistinpannulla voita ja oliiviöljyä ja kuullota siinä sipulia ja chiliä. Kuivattua chiliäkin kannattaa herätellä rasvassa freesaten. Hetken päästä lisää munaseos pannulle ja sekoittele sitä reilusti niin että hyytymätöntä osaa valuu reunojen ulkopuolelle ja hyytyminen lähtee hyvin käyntiin. Pienennä lämpöä ja lisää loput täytteet ja mausteet. Anna kypsyä kannen alla kunnes munakas on kokonaan hyytynyt ja juusto on sulanut. Halkaise ja taita munakas annospaloiksi ja nosta lautasille. Tarjoile tuoreiden vihannesten kanssa.