Lihapullataivas on nyt herkkutattitaivas! Olen saalistanut näitä syksyisiä herkkupaloja tattihullun kiilto silmissä jo monena viikonloppuna, ja saalis pakastimessa alkaa olla ihan kohtalainen. Moneen syksyyn en ole näitä herkkuja saanutkaan, mutta nyt onkin kuulemma poikkeuksellisen hyvä tattivuosi, ainakin täällä Pirkanmaalla. Kerron parista tattisovelluksesta (vaikka tätä kirjoittaessani olen törkeästi myöhässä olevassa junassa nälkäisenä ilman ruokaa ja ilman ravintolavaunua, niin että kärsin nyt sitten vesi kielellä edes näitä herkkuja ajatellessani). Ensimmäinen on kalkkunapihvit herkkutatti-kermakastikkeessa. Tähän voi varmastikin käyttää muutakin lihaa, esimerkiksi porsaan- tai broilerin fileetä. Sinänsä yksinkertainen, enkä väitä etteikö tällaista olisi nähty jo monesti, mutta oli hyvää! Suosittelen lisukkeeksi esimerkiksi sinihomejuusto-punajuurikiusausta.
Minusta on niin mukavaa, kun kesä kääntyi syksyksi! Ihan eri lailla on taas intoa kokkaillakin, kun hellan ääressä on ainoastaan mukavan lämmintä. Syksy on muutenkin lempivuodenaikani näin ruokailun näkökulmasta, kun kaikki metsäin, kasvimaiden ja puutarhain antimet ovat parhaimmillaan ja sato korjattavissa. Ajankohtaisia herkkuja tattien lisäksi ovat myös esimerkiksi omenat, joista voi loihtia herkkuja viime syksyn tapaan (katso syksyn 2009 ohjee omenahyveestä) tai sitten keksiä uusia. Omenasosetalkoot ovat tulevien viikonloppujen ohjelmassa varmasti. Teimme viikonloppuna myös melko tulista omenaista kanacurrya erään intialaisen ohjeen mukaan, ja se se vasta hyvää oli! Ehkä saan aikaiseksi kirjoittaa siitäkin.
Toinen herkkutattimullistus keittiössäni oli linssi-herkkutattimuhennos, eli eräänlainen risottoa matkiva “linssitto”. Siitä kokeilin jo kahtakin eri versiota, ja molemmat olivat vallan hyviä. Linssithän ovat proteiinipitoisia, joten kasvisruokana tämä menee oikein hyvin pelkästäänkin, mutta kokeilimme sitä myös lihan lisukkeena hieman eri versiona. Pelkkä linssi-tattimuhennos on hyvä ja nopea esimerkiksi iltapalaksi, jos ei ole suuri nälkä. Esittelen tässä molemmat tavat, vaikka kummastakaan ei ole kyllä valokuvaa kun sekä kokki että valokuvaaja olivat jo aivan vesi kielellä. Ensimmäinen versio oli tomaattinen, toinen parmesaaninen. Tarkoitus olisi kokeilla tätä vielä sellaisista hyvistä puy-luomulinsseistä, jolloin lopputulos olisi vieläkin enemmän gourmet! Käytin GoGreenin valmiiksi kypsennettyjä linssejä (koska en edelleenkään tiedä, miten niistä saa itse keittämällä sellaisia pulleita ja kiinteitä). Nyt siis ohjeisiin:
Kalkkunapihvit herkkutatti-kermakastikkeessa
2-3 ruokailijalle
- 1 pkt (n. 450 g) maustamattomia kalkkunan fileepihvejä (esim. Atrian “ohut leike”)
- 1,5 tl Dijonin sinappia
- suolaa
- mustapippuria
- lehtipersiljaa
- 5 rkl öljyä
- (kuivattua rosmariinia)
- voita paistamiseen
- 2 dl kuohukermaa
- n. 2 dl paloiteltuja herkkutatteja
- 1 sipuli
- suolaa
- pippuria
- lehtipersiljaa
Sekoita kulhossa sinappi, öljy ja mausteet ja laita kalkkunapihvit seokseen. Hiero marinadia pihveisin ja anna maustua seoksessa niin kauan kuin aikatauluusi sopii. Ota huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen paistamista. (Odotellessa voit valmistaa vaikka lisukkeet, kuten uunijuurekset ynnä muut vihannekset.)
Halkaise sipuli ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Kuumenna voita ja tilkka öljyä hyvällä paistinpannulla. Paista kalkkunapihvejä kuumalla pannulla parin minuutin ajan tai kunnes saavat hieman väriä pintaan. Käännä pihvit ja lisää pannuun sipulisuikaleet, alenna lämpöä hieman. Sekoittele hieman sipulia niin että se pehmenee. Lisää tatit ja anna paistua vielä n. 3 minuuttia vähän sekoitellen. Lisää kerma, suolaa ja pippuria ja osa tuoreesta lehtipersiljasta. Käännä levy miedolle lämmölle ja anna pihvien hautua kypsiksi ja kerman kiehua hieman kasaan. Kun liha on kypsää, nosta pannu pois liedeltä ja koristele lopulla lehtipersiljalla. Tarjoile esimerkiksi uunijuuresten ja ruusukaalien kanssa, tai niin kuin kuvassa – punajuurikiusauksen ja parsakaalin kera.
Herkkutatti-tomaatti-linssimuhennos
kahdelle
- 1 pieni sipuli
- 2 dl paloiteltuja herkkutatteja
- 2 valkosipulin kynttä
- 2 suurta kypsää tomaattia
- oliiviöljyä ja voita
- 1 pkt kypsiä punaisia linssejä (GoGreen tetrapakkaus)
- kuivattuja yrttejä, esim. timjamia, oreganoa ja basilikaa
- suolaa ja pippuria
- (parmesaaniraastetta tarjoiluun)
Huuhtele ja valuta linssit siivilässä. Silppua sipuli ja valkosipuli ja kuutioi tomaatit. Kuumenna pannulla öljyä ja reilu nokare voita ja kuullota rasvassa sipuli läpikuultavaksi. Lisää tatit ja tomaatit sekä kuivatut yrtit ja anna kiehua välillä sekoitellen kunnes ylimääräinen neste on haihtunut. Lisää linssit, suolaa ja pippuria ja laita levy miedommalle lämmölle. Anna kuumentua huolella ja tarkista maku. Raasta annoksen päälle parmesaania.
Hieman toisenlaisen “linssiton” saat jättämällä tomaatit ja yrtit pois ja sekoittamalla sen sijaan runsaasti parmesaania linssimuhennoksen joukkoon juuri ennen tarjoilua. Myös muita linssejä voi laittaa, esimerkiksi kypsiä vihreitä linssejä tai niitä puy-luomulinssejä (joita en ole vielä tähän ruokaan itse kokeillut, mutta jotka varmastikin toimivat). Ja miksei voisi hyvin käyttää muitakin sieniä, esimerkiksi suppilovahveroita sitten kun niiden saalistusaika on. Tatit ovat mielestäni kuitenkin sienistä parhaita!
Pyhäinpäivänä meillä oli ruokapöydässä erityisesti kauden kotimaisia kasviksia. Itse pääruoka – jauhelihapihvit – ovat sinänsä arkinen ja helppo juttu, mutta lisukkeet tekivät tästä ateriasta hienon: höyrytettyä ruusukaalia, värikkäitä uunijuureksia ja kermaista kantarellimuhennosta. Nämä lisukkeet sopivat tietenkin monenlaiselle liharuualle. Mielestäni tässä yhdistelmässä on hienoa se että siinä yhdistyvät vihreät vihannekset ja puna-kelta-oranssi juuresyhdistelmä, joka on monipuolinen ja tyydyttää sekä näkö- että makuaistia. Ruusukaalit sopivat erinomaisesti muuten myös aikaisemmin esittelemäni punajuuri-sinihomejuustokiusauksen kanssa, ja lopputulos on peräti juhlava, varsinkin jos valitsee lihaksi jotain hienompaa kuin jauhelihaa. Nyt viime aikoina olen en ole useinkaan ehtinyt mistään uutuuksista kirjoittamaan, ja huomasin että viimeisimmät sattuvat kaikki olemaan jauheliharuokia, mutta tässä kirjoituksessa onkin nyt huomio näissä lisäkkeissä. Ja jauheliha nyt on vain meillä usein käytössä arkisin.
Uunijuureksiin voi laittaa tietenkin mitä tahansa juureksia ja lisäksi sipulia ja valkosipulia. Minä valitsin tällä kertaa punajuurta, porkkanaa, selleriä ja palsternakkaa. Nauriita ei ollut tällä erää edes saatavilla, mutta lanttuahan tietenkin voisi esimerkiksi laittaa. Mausteeksi riittivät rosmariini, suola ja pippuri. Valkosipuli tekee hyvän säväyksen. Minulla on tällä hetkellä erityisen mehukkaita ja maukkaita valkosipulinkynsiä ostettuna suoraan mökkipaikkakuntamme luomuviljelijältä. On aika lailla eri tavalla makua kuin jossain Kiinasta asti rahdatuissa etäisissä sukulaisissaan… Ruusukaalit ovat juuri nyt ihania, mutta varmaan pakastettujakin voi ihan hyvin varsinkin sitten myöhemmin talvella käyttää. Kantarellimuhennos valmistui nopeasti pakastetuista itse kerätyistä kantarelleista. Sitä en kyllä onnistunut tekemään täysin tärkkelyksettä, koska halusin paksun koostumuksen, mutta ei tämän vertaiseen tietenkään paljoa sitä suurusta edes tarvita. Jokaisen oma valinta on sitten, että haluaako senkään vertaa käyttää. Kuohukermalla, voilla ja sipulilla silasin, herkullista tuli.
Ruusukaalit
Punajuuri tuntuisi ihan suotta olevan unohduksissa monelta, vaikka siitä saa esimerkiksi tällaista herkkua. Tätä tehdään meillä säännöllisesti koska mies siitä niin kovin pitää, ja hyvältä se minustakin maistuu. Tämä on tällainen aika tuhti sunnuntaipäivällisen lisäke, joka sopii minkä tahansa kokolihan kanssa. Ollaan syöty tätä porsaan ja naudan kanssa, mutta viimeksi oli vuorossa kalkkunan fileerulla, semmoinen kilon köntti joka valmistuu uunissa. Sen ohjetta nyt tähän tuskin tarvitsee erikseen laittaa, kun niissä on yleensä paisto-ohjeet pakkauksessa mukana, ja lihalajin voi kukin itse mieltymyksiensä mukaan päättää. Kiusaus tässä kumminkin on se joka parhaimmalta maistuu! Tähän kiusaukseen tulee siis punajuuren lisäksi vähän sipulia ja kermaa sekä sinihomejuustoa. Koko komeus haudutetaan uunissa kypsäksi. Sinihomejuustona olemme käyttäneet yleensä Bergrader- juustoa jota saa 100 g pakkauksissa (sellainen kolmion muotoinen punainen pakkaus) mutta Aurakin sopii. Tuo 100 g on vaan niin sopiva määrä kahden hengen kiusaukseen, ja juuri tässä kyseisessä juustossa on sopivan voimakas maku. Tämä on mielestäni kokeilemisen arvoinen jos vain sinihomejuuston mausta pitää. Punajuuren silppuaminen on hieman työlästä mutta terävällä veitsellä siitä selviää, ja jos omistaa jonkun yleiskoneen tai muun vimpaimen jolla voi tehdä nopeasti tikkumaisia suikaleita niin sittenhän tämä tapahtuu käden käänteessä.
