Tämä täyttävä ja näyttävä salaattiohje on peräisin siskoltani, tai oikeastaan hänen mieheltään kuulemma, hän oli sen jostain kirjasta kaivellut joskus kauan sitten. Tämä on niin ruokaisa salaatti että kelpaa isompaankin nälkään. Täytteet laitetaan salaattipedille esimerkiksi pyöreälle piirakkavadille sektoreiksi. Kastike on oikein valkosipulinen ja sinappinen. Alkuperäisessä ohjeessa on mm. sinihomejuustoa, ja kun googletin “Cobbin salaatti”, monissa ohjeissa sitä oli tosiaan käytetty, eli ehkä se on olennainen ainesosa sitten… Mutta minä en laittanut. Ei vain tällä kertaa tehnyt mieli niin suolaista ja rasvaista, ja koska tähän ruokaan voi laittaa niin paljon muutakin täyttävää (broileria, pekonia, kananmunaa) niin eipä tuota sinihomejuustoa välttämättä tarvita enää. Tätä keksittiinkin tehdä nyt oikeastaan vain sen vuoksi, että pikinikin jäljiltä jääkaapissa oli melkein puolikas grillattu broileri odottamassa käyttöä. Myös avattu ja melkein tyhjä pekonipaketti piti saada käytettyä. Muutkin ainekset avokadoa lukuunottamatta löytyivät valmiiksi kaapeistani.
Avokadon ostaminen olikin vaikeaa kun lähes kaikki avokadot olivat vakiruokakaupassani menneet ylikypsiksi. Avokadon tulee olla kypsä, koska raakana se ei maistu miltään ja on kovaa, mutta ylikypsäksi mennessään taas tummuu ja pahentuu nopeasti. Juuri oikeanlaisen avokadon löytäminen tapahtuu näppituntumalta. Avokadon tulee olla kapeammasta päästä vähän pehmeä, niin että sormella keskikohtaa kohti painettaessa vähän antaa periksi. Kyljistäkään avokado ei saa olla kivikova, mutta jos avokado tuntuu selvästi pehmeältä, se on todennäköisesti pelkkää tummaa mössöä. Juuri oikeanlainen avokado on myös helppo kuoria. Se vain halkaistaan pituussuunnassa ja poistetaan siemen, ja puolikkaat laitetaan vielä pituussuunnassa halki. Kuoret lähtevät vetämällä, tai jos avokado ei ole ihan optimaalinen, veitsellä voi vähän auttaa. Avokado tummuu nopeasti, joten viipaleet kannattaa heti valella sitruunamehulla.
Tätä ruokaa voi tehdä niin että laittaa kaikkia täytteitä runsaasti, jolloin saa vaikkapa erittäin hyvän illanistujaistarjottavan isommallekin porukalle, tai sitten niin että laittaa vähän vähemmän täytteitä (niin kuin tässäkin on tehty, pekonia oli vain kolme siivua ja keitettyä munaakin ainoastaan yksi) ja syö iltapalaksi vaikka kahdestaan. Vaikka täytettiin muka varovaisesti, niin jäi hyvät santsikierroksetkin, eikä taidettu ihan kaikkea edes jaksaa. En laita mitään tarkkoja määriä – ruokailijoiden määrän ja ruokahalun mukaan voi soveltaa.
Cobbin salaatti
- jäävuorisalaattia tms.
- tomaattia
- avokadoa
- paprikaa
- pekonia
- kananmunaa
- grillattua broileria
- (sinihomejuustoa)
- sitruunalohko
- (persiljaa)
kastike:
- 1-2 valkosipulin kynttä
- 4 rkl punaviinietikkaa
- mustapippuria
- suolaa
- 2 tl Dijonin sinappia
- n. 1 1/2 dl oliiviöljyä
Valmista ensin kastike. Murskaa valkosipulinkynnet ja mittaa kaikki ainekset öljyä lukuunottamatta kulhoon. Sekoita hyvin ja valuta öljy sitten hitaasti kapeana nauhana joukkoon koko ajan voimakkaasti sekoittaen. Näin kastike pysyy tasaisena ja paksuna eikä öljy erotu pintaan. Tarkista maku (lähinnä suolan määrä) ja laita kastike odottamaan.
Huuhtele ja kuivaa salaattia ja revi sitä laakeaan, matalaan tarjoiluastiaan. Keitä kananmunat melkein koviksi ja karkaise kylmän veden alla, kuori ja lohko ne ja jätä jäähtymään. Ruskista pekoniviipaleita ja valuta ne sitten talouspaperin päällä. Leikkaa pekoni pienemmäksi ja jätä jäähtymään. Kuutioi broilerinliha (tämänkin olisi hyvä olla jäähtynyttä). Kuori avokado ja viipaloi se, valele viipaleet sitruunamehulla. Lohko tomaatit ja paprikat ja silppua persiljaa koristeeksi. Laita kaikki ainekset sektoreittain salaattipedille, joka toiseen sektoriin vihanneksia ja joka toiseen lihaa/munaa. Koristele persiljasilpulla ja tarjoile kastikkeen kanssa.
Suunnittelemme miehen kanssa yhdessä yleensä koko viikon ruokalistan sunnuntai-iltana. Siten ainakin meillä ruokaa tulee tehtyä vaihtelevasti: tasapuolisesti liha- broileri- kala- ja kasvisruokia, salaatteja, vokkeja, itämaisia ruokia, keittoja, kotimaisia herkkuja ja niin edelleen. Tästä on myös se etu että kauppalistan voi sitten kirjoittaa useammalle päivälle etukäteen eikä ruokakaupassa tarvitse käydä niin montaa kertaa viikossa (olen järkeillyt, että mitä harvemmin kaupassa käy, sitä vähemmän tulee tehneeksi heräteostoksia). Olen yrittänyt nykyään laajentaa kokkailua enemmän myös kasvisruuan suuntaan, niin että viikossa on 1-2 kasvisruokapäivää. Kasvisruokani sisältävät tosin usein maitotuotteita, eli vegaaniruuista ei ole kysymys. Kasvisruoka on myös tietenkin usein aika edullista, ja ekologiseksikin valinnaksi sitä sanotaan. Esimerkiksi ravintoloissa kasvisruuan ongelmana on kuitenkin usein korkea hiilihydraattipitoisuus. Haluankin pitää omissa kasvisruuissani kiinni oikeasta makroravinnekoostumuksesta eli proteiinien, rasvan ja hiilihydraattien suhteesta. Palkokasvit ovat perinteisesti kasvissyöjien proteiinin lähde. Minä käytin tällä kertaa kikherneitä. Ne ovat kertakaikkiaan hyviä! Olisin laittanut kreikkalaisia jättipapuja tomaattikastikkeessa – se on helppo ruoka kun sitä saa valmiina säilykkeenä – mutta Tampereen Sokoksessa ei tätä tuotetta ollut. Kummallista, koska olen kyllä löytänyt sitä joskus ihan jostain pienestä K-marketistakin. Lidlissäkin niitä oli joskus, mutta taisivat olla kausituote, koska niitä ei ole sen koommin näkynyt. Niiden puutteessa ostin sitten kikherneitä, joita saa säilykehyllyltä valmiiksi keitettynä. Kikherneet valutetaan ja huuhdotaan kylmällä vedellä ennen käyttöä, mutta muuten ne valmistuvat nopeasti. Tämä kikherne-ohje on tosi nopea ja maukas. Söimme sitä munakoiso-tomaatti-mozzarellapaistoksen ja vihersalaatin kanssa, jolloin ateria oli tosi hyvä ja täyttävä. Olettaisin että myös kasvismusaka olisi hyvä aisapari näille kikherneille. Sekä kasvismusakan että munakoisopaistoksen ohje löytyy tästä blogista vanhemmista kirjoituksista. Tämä oli minun mielestäni niin hyvää ja oikeaoppista sekä kasvissyönnin että vähähiilihydraattisen ruokavalion kannalta, että oikein odotan että tulisipa joku kasvissyöjä kylään niin voisin sitten tarjota tätä! Toki tämä maistuu varmasti sekasyöjillekin.
Huuhtele kikherneet kylmällä vedellä ja valuta siivilässä. Silppua valkosipulia ja chiliä (jos käytät tuoretta) sekä persiljaa. Kuullota öljyssä miedolla lämmöllä valkosipulia ja chiliä (myös kuivattu chili kannattaa herätellä öljyssä paistaen). Kun valkosipuli on kuullottunut, lisää pavut ja tarvittaessa tilkkanen lisää oliiviöljyä. Kuumenna kauttaaltaan kohtalaisella lämmöllä, hiljalleen käännellen, ja lisää hetken päästä persiljasilppu. Mausta sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla.
Kuumenna paistinpannulla voita ja oliiviöljyä ja kuullota siinä sipulia ja chiliä. Kuivattua chiliäkin kannattaa herätellä rasvassa freesaten. Hetken päästä lisää munaseos pannulle ja sekoittele sitä reilusti niin että hyytymätöntä osaa valuu reunojen ulkopuolelle ja hyytyminen lähtee hyvin käyntiin. Pienennä lämpöä ja lisää loput täytteet ja mausteet. Anna kypsyä kannen alla kunnes munakas on kokonaan hyytynyt ja juusto on sulanut. Halkaise ja taita munakas annospaloiksi ja nosta lautasille. Tarjoile tuoreiden vihannesten kanssa.
Tämä ohje on varmasti vuohenjuustosta pitävien mieleen. Uunikasvikset ovat hyvä ja helppo lisäke koska ne valmistuvat uunissa ilman sen kummempaa hämmentämistä. Tästä tuli aika hyvää ja hyvännäköistäkin minusta! Näitä uunikasviksia voi käyttää monenlaisten liha- ja broileriruokien lisäkkeenä, ja mausteita muuntelemalla ne taipuvat eri tyylisiksi vallan mainiosti. Tässä kannattaa käyttää oikeita paksuja broilerinfileitä eikä sellaisia ohuita leikkeitä joita nykyään paljon myydään. Tarkoituksena on nimittäin halkaista broilerinfilee sivusta ja tehdä vuohenjuustotäytteelle tasku, niin että kovin ohuella fileellä tämä muodostuu hankalaksi tehtäväksi. Broilerinfileet täytetään ja sitten pannulla käytetään – loppusilauksen hoitaa uuni. Kasvisvuokaan kävisi oletettavasti myös munakoiso, mutta tällä kertaa tehtiin tämmöinen yksinkertaisempi versio.
